Intervallitason

Intervallitason, eli intervallitaso, on tilastotieteessä käytetty mittausasteikko, jossa muuttujan arvot ovat järjestettävissä ja vierekkäisten arvojen välinen etäisyys on sama koko skaalalla. Tämä mahdollistaa arvojen erojen ja keskiarvojen sekä hajonnan laskemisen, ja ne ovat tilastollisesti tulkittavissa. Toisin kuin järjestysasteikossa (ordinal), intervallitason arvoilla voidaan suorittaa sekä lisäys- että vähennyslaskuja, mutta suhteet eivät ole mielekkäitä, koska nollapiste on mielivaltainen eikä tarkoita nollaa todellista määrää.

Esimerkkejä intervallitason asteikosta ovat lämpötilan Celsius- ja Fahrenheit-asteikot sekä kalenterivuoden numerointi. Näissä arvojen välinen etäisyys on johdonmukainen, mutta nollapiste ei merkitse täydellistä tyhjyyttä tai olemattomuutta. Maksimoidaan mahdolliset erot ja keskiarvot, mutta arvojen suhdeluku ei ole tulkittavissa samalla tavalla kuin rationaalisella tasolla.

Käyttö ja rajoitteet: Useimmat parametrisiksi katsottavat tilastomenetelmät, kuten t-testi, varianssianalyysi (ANOVA) ja lineaarinen regressio, edellyttävät intervallitason tai rationaalisen tason dataa. Intervallitason käsittelyä voidaan kuitenkin rajoittaa, jos mittaus on epävarmaa tai jos nollapisteen tulkinta muuttuu, mikä voi vaikuttaa tulkintoihin ja laskentojen mielekkyyteen.

Lähestymistapa: Intervallitason ymmärtämistä tärkeää on erottaa se ordinal- ja ratio-tasoista sekä huomioida, mitä operaatioita arvoille voi turvallisesti suorittaa ja mitä tulkintoja ne mahdollistavat tilastollisessa kontekstissa.