Infektioissa

Infektioilla tarkoitetaan tilaa, jossa patogeeniset mikro-organismit pääsevät elimistöön, lisääntyvät ja aiheuttavat oireita sekä kudosvaurioita. Infektiot voivat olla paikallisia, kuten ihon tai keuhkojen infektioita, tai systeemisiä, kuten verenkierrossa leviäviä tapauksia. Taudin ilmentymät määräytyvät patogeenin ominaisuuksien sekä isäntäorganismin tilan mukaan, ja ne voivat vaihdella lievistä oireista vakaviin.

Patogeenejä ovat bakteerit, virukset, sienet ja loiset. Tartuntareittejä ovat ilman tai pisaroiden välitys, kosketus, ruoan ja veden välitys sekä eläinten tai hyönteisten välittäminen. Infektion kehittyminen edellyttää patogeenin määrää, sen reseptiivisyyttä isäntäorganismia kohtaan sekä isännän immuunivasteen kykyä torjua hyökkäystä. Oireet ja tarpeellinen hoito riippuvat suuresti siitä, minkälaisen patogeenin taustalla infekio on.

Diagnostiikka perustuu oireisiin, kliiniseen tutkimukseen sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin. Tavallisia menettelyjä ovat esimerkiksi mikrobiologiset kulttuuri- ja molekyylitestit, verinäytteet sekä kuvantaminen, joilla voidaan paikantaa infektion kohde ja selvittää sen aiheuttaja. Hoito räätälöidään patogeenin mukaan: bakteeri-infektioihin usein antibiootteja, virusten aiheuttamiininfektioihin rajoitetusti antiviraaleja sekä tukea tarvittaessa, sieni-infektioihin sienilääkkeitä ja loistartuntoihin asianmukaisia hoitokeinoja. Resistenssin torjuminen on keskeinen haaste.

Ehkäisykeinot sisältävät hyvän hygienian, rokotukset, turvallisen ruoan ja juomaveden käsittelyn sekä torjunta- ja hygieniatoimet tartuntalähteestä riippuen. Antibiottien sekä antiviraalien ja sienilääkkeiden vastuullinen käyttö sekä rokotuskattavuuden ylläpito ovat olennaisia resistenssin ehkäisemisessä. Monet lievät infektiot paranevat itsestään, mutta riskiryhmillä, kuten vanhuksilla ja immuunipuutteisilla, sairaudet voivat olla vakavampia.