Ilmastonlämpenemisen

Ilmastonlämpeneminen viittaa maapallon ilmakehän ja merien pitkäaikaiseen keskilämpötilan nousuun. Tämä ilmiö on havaittu 1800-luvun puolivälistä lähtien, ja sen keskeisin syy on ihmisen toiminnan seurauksena lisääntynyt kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä. Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Näitä kaasuja vapautuu erityisesti fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja maakaasun, käytöstä energiantuotannossa, liikenteessä ja teollisuudessa. Myös maankäytön muutokset, kuten metsien hävittäminen, edistävät ilmaston lämpenemistä.

Kasvihuoneilmiö on luonnollinen prosessi, jossa kasvihuonekaasut pidättävät osan maapallon pintaan heijastuvasta auringonsäteilyenergiasta, estäen sen karkaamisen avaruuteen. Tämä pitää maapallon elämälle sopivassa lämpötilassa. Ihmisen toiminta kuitenkin vahvistaa tätä ilmiötä lisäämällä kasvihuonekaasujen määrää enemmän kuin luonnolliset prosessit pystyvät sitomaan.

Ilmaston lämpenemisen seurauksia ovat muun muassa merenpinnan nousu jäätiköiden ja mannerjäiden sulamisen vuoksi, äärimmäisten sääilmiöiden, kuten helleaaltojen, kuivuuden ja rankkasateiden, yleistyminen ja voimistuminen sekä muutokset ekosysteemeissä ja lajien levinneisyydessä. Näillä muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisyhteiskuntiin, talouteen ja luontoon maailmanlaajuisesti. Kansainvälinen tiedeyhteisö on laajalti yhtä mieltä siitä, että ilmaston lämpeneminen on todellinen ja ihmisen aiheuttama ongelma, joka vaatii nopeita ja päättäväisiä toimia sen hillitsemiseksi.