Ihmistyövoimaa

Ihmistyövoimaa on taloustieteellinen termi, jolla tarkoitetaan työmarkkinoilla käytettävää työvoimavaraa, eli henkilöitä, jotka ovat työkykyisiä ja valmiita työskentelemään sekä niitä, jotka ovat töissä tai aktiivisesti hakevat töitä. Termiä käytetään yleisesti synonyyminä työvoimalle tai työvoimaresursseille, ja siihen liittyy sekä työllisyyden että työttömyyden tilastointi.

Mittaus ja käsite: työvoima muodostuu työllisistä ja työttömistä, jotka etsivät töitä. Työvoima liittyy väestön osaan, joka on työvoima-ikäistä. Suomessa työikäiseksi yleensä katsotaan noin 15–74-vuotiaat, ja tilastoinnissa lasketaan työllisyys- ja työttömyysasteet työnhaun aktiivisuuden mukaan.

Keskeiset ajurit: ihmistyövoimaan vaikuttavat demografia (koko ja ikärakenne), muuttoliike sekä koulutus ja osaamisen taso. Digitalisaatio, automaatio ja muut teknologiset muutokset voivat muuttaa työtehtäviä, lisätä osaamisvaatimuksia sekä luoda uusia työpaikkoja.

Politiikka ja toimenpiteet: hallitukset ja työmarkkinajärjestöt käyttävät aktiivisia keinoja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi, kuten koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tukemista, työnvälityksen tehostamista sekä maahanmuuttopolitiikan toimenpiteitä.

Haasteet: ikääntyminen, alueelliset erot sekä koulutus- ja osaamiseroihin liittyvät kysymykset vaikuttavat ihmistyövoiman riittävyyteen. Pitkän aikavälin työttömyyden torjuminen ja työmarkkinoiden sopeutumiskyky ovat keskeisiä politiikkakysymyksiä.