Ihannetilanne

Ihannetilanne on suomenkielinen termi, joka kuvaa järjestelmän, prosessin tai tilanteen mahdollisimman suotuisinta, toivottua tilaa. Se tarkoittaa tavoitepäivää, jossa suorituskyky, laatu ja vaikutukset ovat optimaalisia ottaen huomioon nykyiset rajoitteet ja tavoitteet. Ihannetilanteen määrittely toimii useimmiten suunnittelun ja ongelmanratkaisun lähtökohtana, sillä se antaa selkeän vision siitä, mihin pyritään.

Käytännössä ihannetilanne hahmottuu kuvaamalla, millaista arvoa halutaan tuottaa sidosryhmille ja millaiset ovat menettelyt, prosessit sekä resurssit, jotka mahdollistavat sen. Tavoitetilan kuvaamisessa käytetään usein mitattavia kriteereitä, kuten laatua, kustannuksia, aikatauluja ja riskien hallintaa, sekä aikahorisonttia. Kun ihannetilanne on määritelty, nykytilanteen eli todellisen tilan vertailu sellaiseen tilaan muodostaa perustan tunnistamaan kehityskapeita ja laatimaan toimenpide-ehdotuksia.

Monilla aloilla ihannetilanne voi olla eri asioita: liiketoiminnassa se voi tarkoittaa asiakastyytyväisyyden korkeaa tasoa ja toimitusvarmuutta; IT-ympäristössä rajoitukseton skaalautuvuus, turvallisuus ja käytettävyys; ympäristö- ja kestävän kehityksen näkökulmasta päästöjen minimointi ja resurssien tehokas käyttö.

On kuitenkin muistettava, että ihannetilanne on usein tavoitearvio ja riippuvainen kontekstista sekä rajoitteista. Sillä on tarkoitus ohjata parannuksia, ei olla toteuttamaton vaatimustenhaku, ja siksi kehitystyössä käytetään usein gap-analyysiä sekä iteratiivista suunnittelua.