IPverkkojen

IP-verkot ovat tietoverkkoja, jotka käyttävät Internet Protocolin osoitteistusta ja pakettien reititystä tiedon siirtämiseen laitteesta toiseen. Ne kattavat sekä pienet paikalliset verkot että suuret laajat verkot kuten Internetin, ja ne rakentuvat useiden kerrosten yhteistyönä: verkkokerros vastaa osoitteistuksesta ja reitityksestä, kun taas ylemmät kerrokset hoitavat esimerkiksi yhteydenpalvelut ja sovellukset. Tämä mahdollistaa verkon resurssien jakamisen ja laitteiden välisen kommunikoinnin riippumatta fyysisestä yhteyden muodosta.

IP-osoitteet ovat IP-verkkojen perusta. IPv4-osoitteet ovat 32-bittisiä ja kirjoitetaan yleensä neljällä desimaaliluvulla erottettuna pisteellä (esim. 192.0.2.1). IPv6-osoitteet ovat 128-bittisiä ja esitetään heksadesimaaliluvuin kaksipisteillä eroteltuina (esim. 2001:0db8:85a3:0000:0000:8a2e:0370:7334). CIDR-merkintä määrittää osoitteiden verkko-osan pituuden. NAT-tekniikkaa käytetään usein osoitteiden säästämiseksi kotiverkoissa ja joidenkin yritysten verkoissa, jolloin useat laitteet jakavat yhden ulkoisen osoitteen.

Reititys on IP-verkkojen keskeinen toiminto: reitittimet valitsevat paketeille vievän reitin. Dynaamiset reititysprotokollat, kuten OSPF, IS-IS ja BGP, päivittävät reititys-tauluja verkon tilan muuttuessa. DNS muuntaa käyttäjän ihmisille tarkoittamia nimikohteita IP-osoitteiksi, jolloin yhteydet voivat kohdentua oikeisiin palvelimiin. Tietoturvaan kiinnitetään huomiota IPsec-salauksen ja VPN-yhteyksien sekä palomuurien avulla jaetaan sekä suojataan IP-trafikkia.

IP-verkot ovat Internetin runko ja keskeinen osa sekä yksittäisiä organisaatioita että laajaa yhteiskunnallista infrastruktuuria. Niiden kehitys huomioi osoitteiden riittävyyden, skaalautuvuuden ja turvallisuuden jatkuvat haasteet.