IPv6osoitteissa

IPv6-osoitteet ovat 128-bittisiä osoitteita, joita käytetään Internet Protocol Version 6:n (IPv6) yhteydessä. Ne määrittelevät yksilöllisen osoitteen kytketyille laitteille ja reitittimille ja mahdollistavat laajemman osoitteistuksen kuin IPv4.

Osoitteet esitetään kahdeksana 16-bittisenä lohkoina, jotka kirjoitetaan heksadesimaalisesti ja erotetaan kaksoispisteillä. Esimerkki osoitteesta: 2001:0db8:85a3:0000:0000:8a2e:0370:7334. Lyhentäminen: johtavat nollat voi poistaa, ja peräkkäisten nollien lohkon voi korvata ::-merkinnällä, mutta vain kerran osoitteessa.

Osoitteiden tyypit: unicast (yksittäisosoite laitteelle), multicast (ryhmän osoite) ja anycast (palvelun useammalle laitteelle). Osoitteiden käyttö ja käsittely eroavat IPv4-osoitteista muun muassa näiden kolmen kohdan vuoksi.

Vaihtoehtoiset osoitealueet: link-local osoitteet, fe80::/10; global unicast -osoitteet, 2000::/3; unique local addresses (ULA), fc00::/7. Nämä määrittelevät osoitteiden kattavuuden ja käytön paikallisesta verkosta laajempiin verkkoihin.

Rakenne: useimmissa verkoissa ensimmäinen 64 bitti toimii verkkoprefixinä, ja viimeiset 64 bittiä ovat laite- tai käyttöliittymäidentiteettina. Interface ID voidaan muodostaa EUI-64 -menetelmällä tai satunnaistaa yksityisyyden parantamiseksi (privacy extensions).

Autokonfiguraatio ja osoitteiden jakaminen: Stateless Address Autoconfiguration (SLAAC) käyttää reitittijätilanteita (Router Advertisements) osoitteiden automaattiseen luomiseen; Stateful jakelu voidaan toteuttaa DHCPv6:lla. Lisäksi Neighbor Discovery Protocol (NDP) korvaa ARP:n IPv6:ssa.

IPv6:n tavoite on tukea end-to-end -yhteyksiä; NAT:n tarve ei ole yhtä suuri kuin IPv4:ssa, vaikka joissain verkoissa NAT-tyyppisiä ratkaisuja voidaan käyttää.