Hormoniyhdisteitä

Hormoniyhdisteitä, eli endokriineja häiritäviä yhdisteitä (EDCs), ovat kemiallisia aineita, jotka voivat häiritä hormonijärjestelmän normaalia toimintaa. Ne voivat jäljitellä luonnollisia hormoneja, sitoutua hormonein reseptoreihin, estää tai lisätä hormonien tuotantoa sekä muuttaa niiden kuljetusta ja aineenvaihduntaa tai vaikuttaa solujen viestintään. Vaikutukset voivat ilmetä erityisesti herkissä kehitysvaiheissa, kuten sikiö- ja varhaislapsuudessa, mutta myös aikuisilla.

Lähteet ja altistuminen: monet arkipäivän kemikaalit ovat EDC-yhdisteitä. Plastit ja niiden lisäaineet (kuten bisfenoli A, BPA) sekä ftalaatit, dioksinit ja PCBs, PFAS-yhdisteet sekä tietyt torjunta-aineet. Altistuminen tapahtuu ruoan ja juoman kautta, ilman kautta sekä kuluttajatuotteiden ja työperäisten prosessien kautta.

Terveysvaikutukset: tunnistettuja tai potentiaalisia vaikutuksia ovat puberteetin aikaisen säätelyn muutokset, fertiliteetin heikkeneminen, kilpirauhasen toiminnan häiriöt sekä neurokehityksen ja käyttäytymisen muutokset sekä aineenvaihdunnan häiriöt. Lapset ovat erityisen herkkiä kehitysvaiheissaan.

Sääntely ja tutkimus: EU:n viranomaiset sekä kansainväliset järjestöt seuraavat EDC-yhdisteitä REACHin ja CLP:n puitteissa sekä monien aineiden osalta maailmanlaajuisia sopimuksia, kuten Stockholm Convention. Tutkimus suuntautuu sekä yksittäisiin yhdisteisiin että yhdisteiden sekoitusten kokonaisvaikutuksiin sekä riskinarvioinnin ja ennaltaehkäisyn kehittämiseen.