Hiilineutrauden

Hiilineutrauden käsite tarkoittaa tilaa, jossa ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat yhtä suuret kuin päästöjen poistaminen ilmasta tai sitominen takaisin ilmakehään. Käytännössä kyse on nettopäästöjen nollaamisesta koko toiminnan ajalta tai kompensaatiosta sekä päästövähennysten toteuttamisesta siten, että kokonaisvaikutus on nollaa vastaava. Eri yhteyksissä termillä voidaan viitata joko pelkästään hiilidiokuun tai laajemmin kaikkiin kasvihuonekaasuihin sovellettavaan neutralointiin; yleisesti pyritään kuitenkin yhdenmukaiseen laskentaan ja raportointiin.

Päästöjen vähentäminen on hiilineutrauden ensisijainen keino. Sillä tarkoitetaan siirtymistä fossiilittomiin energianlähteisiin, energiatehokkuuden parantamista, liikenteen sähköistämistä, teollisuuden prosessien puhdistuksia sekä maankäytön ja maaperän parantamista. Luonnon tarjoamat hiilinielut, kuten metsät, soiden ennallistaminen ja maaperä, voivat lisätä sitomiskykyä ja tukea päästövähennyksiä.

Jos päästövähennykset eivät riitä, käyttöön otetaan kompensaatiota ja poistoja. Näitä ovat muun muassa hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS/CCUS), metsittäminen sekä muut sertifioidut kompensaatioprojektit. On tärkeää, että kompensaatiot ovat lisäisiä, toistettavia ja läpinäkyvästi todentettuja.

Käytäntöön hiilineutraalius liittyy laajasti sekä julkisiin että yksityisiin tavoitteisiin. Kansainvälisesti tavoitteita seurataan ja julkinen raportointi sekä standardit ohjaavat laskentaa, seurannan ja läpinäkyvyyden ylläpitämistä.