Harhattomaisten

Harhattomaisten viittaa yleisesti niihin eläimiin, jotka ovat sopeutuneet elämään ihmisen luomassa ympäristössä ja jotka usein liikkuvat tai elävät ihmisasutuksessa. Termiä käytetään erityisesti Suomessa, ja se voi viitata sekä kotieläimiin että villieläimiin, jotka ovat oppineet hyödyntämään ihmisen jättämiä resursseja. Näitä eläimiä ovat esimerkiksi katu- ja puistokissat, jyrsijät, kuten hiiret ja rotat, sekä lintuja, kuten varikset ja kyyhkyt.

Harhattomaisten eläinten esiintyminen ihmisasutuksessa on usein seurausta ihmisen toiminnasta, kuten ruoan jätteiden keräämisestä tai rakennusten rakentamisesta, jotka tarjoavat suojapaikkoja. Näiden eläinten läsnäolo voi aiheuttaa ongelmia, kuten terveysriskejä tai taloudellisia kustannuksia, mutta ne voivat myös tuoda ekologista arvoa, kuten hyönteisten ja tuholaisten torjuntaa. Esimerkiksi kissat voivat auttaa hillitsemään pikkunisäkkäiden, kuten hiirien ja rotujen, määrää.

Harhattomaisten eläinten hallinta ja hoito on tärkeää sekä eläinten hyvinvoinnin että ihmisten turvallisuuden kannalta. Suomessa on olemassa ohjeita ja lakeja, jotka säätelevät näiden eläinten hoitoa ja niiden aiheuttamien ongelmien ratkaisua. Yleisimmin käytettyjä keinoja ovat esimerkiksi eläinten sterilointi, pyydystys ja uusioistutus luontoon tai eläinsuojeluyksiköihin. Lisäksi ihmisten tietoisuus ja vastuullinen toiminta, kuten roskien keräys ja ruoan varastointi, voivat vähentää harhattomaisten eläinten esiintymistä.