Hallintaverkon

Hallintaverkko on erillinen verkko- tai verkkoalue, jota käytetään organisaation IT-infrastruktuurin hallintaan. Sen tehtävänä on tarjota pääsy laitteisiin ja järjestelmiin, kuten palvelimiin, verkkolaitteisiin, tallennusjärjestelmiin ja virtualisointikehitykseen, ilman että hallinta kulkee suoraan tuotantoliikenteen kautta. Hallintaverkon tavoitteena on parantaa turvallisuutta, luotettavuutta ja hallittavuutta sekä varmistaa pääsy jopa silloin, kun tuotantoverkko on tilapäisesti epätoimiva.

Tyypillinen hallintaverkko koostuu erillisistä laitteista ja ratkaisuista, kuten hallintavillaverkko- tai hallintavallan erillisistä kytkimistä ja reitittimistä, hallintaväylistä (VLAN- tai IP-rajoista), sekä ulkoisista hallintaliittymistä kuten IPMI, iLO, iDRAC tai Redfish-yhteensopivista hallintaportista. Yleisesti käyttöön otetaan myös keskitetty hallintajärjestelmä sekä palomuurit tai ACL-rajapinnat, jotka rajoittavat pääsyn hallintaverkolle vain valtuutetuille käyttäjille ja automaation ajureille. Hallintaverkkoon saatetaan sisällyttää myös out-of-band -yhteyksiä sekä bastion/isäntäpalvelimia, jotka toimivat hallinnan tarkistamiskeskuksina.

Tietoturva on hallintaverkon keskiössä. Suositellaan eristystä tuotantoverkosta, vahvaa autentikointia ja pääsynvalvontaa, monivaiheista todennusta, säännöllistä auditointia sekä kirjaamista ja muutostenhallintaa. Käytännöt kutsuvat yleensä mukaan vähiten-privilege-periaatteen, säännölliset päivitykset, sekä turvalliset protokollat (esim. SSH, HTTPS, SNMPv3). Hallintaverkko parantaa hallittavuutta ja palautuvuutta, mutta vaatii suunnittelua, redundanssia ja selkeää hallintapolitiikkaa, jotta siitä saadaan todellista hyötyä ilman liiallista monimutkaisuutta.