Haalistuminen

Haalistuminen on ilmiö, jossa värien, kirkkauden ja kontrastin ilme heikkenee ajan myötä. Suomen kielessä haalistuminen viittaa sekä yksittäisten värien haalistumiseen että yleiseen ilmiasun utuuntumiseen. Se esiintyy monissa materiaaleissa ja medioissa, joissa väriaineet tai pinnan ominaisuudet menettävät alkuperäisen ilmeensä.

Syy ja mekanismit. Haalistuminen johtuu usein valosta, erityisesti ultraviolettisesta säteilystä, joka voi hajottaa väriaineita kemiallisesti. Myös lämpö, ilmanpaine, korkea kosteustaso sekä kemialliset reaktiot, kuten hapetin- tai pestäviin aineisiin liittyvät reaktiot, voivat nopeuttaa prosessia. Eri materiaaleilla haalistuminen etenee eri tavoin: tekstiilit voivat menettää väriään pesussa ja auringonvalossa, maalatut pinnat voivat haalistua pigmenttien tai lakkojen kulumisen myötä, ja tulosteet sekä painotuotteet voivat menettää kirkkauttaan ajan kuluessa.

Sovellusalueet. Haalistumista tarkastellaan erityisesti seuraavissa yhteyksissä: tekstiilit ja kankaat, joiden värin kesto on tärkeää käytön ja pesun vuoksi; taide ja arkkitehtuuri, joissa pigmenttien pysyvyys vaikuttaa kunnossapitoon; valokuvataide ja painotuotteet, joissa kestomuotojen valinta vaikuttaa jälkikäteen tapahtuvaan säilyvyyteen; sekä muovit ja muut pintamateriaalit, joiden optiset ominaisuudet voivat heikentyä UV-säteilyn seurauksena.

Ehkäisy ja säilytys. Haalistumisen hidastaminen perustuu altistuksen rajoittamiseen ja oikeaan säilytykseen: valon, erityisesti UV-valon, minimointi, uv-suojatut pinnoitteet tai lasit, vakaat lämpötilat ja kosteustasot sekä pigmenttien ja materiaalien valinta valonkestoisiksi. Konservointi ja arkistointi tavoittelevat ehkäisevää lähestymistapaa sekä mahdollisimman vähän radikaaleja korjaustoimenpiteitä.