Genotyyppäystä

Genotyyppäys, eli genotyypin määritys, on prosessi, jolla tunnistetaan yksilön geneettinen koostumus eli genotyyppi. Genotyyppi koostuu kaikista yksilön geeneistä ja niiden eri muodoista, alleeleista. Toisin kuin fenotyypin määritys, joka kuvaa havaittavia ominaisuuksia, genotyyppäys keskittyy perimän tasolla oleviin tietoihin.

Genotyyppäystä käytetään monilla biologian ja lääketieteen aloilla. Se on keskeistä perinnöllisten sairauksien tunnistamisessa ja diagnosoinnissa. Esimerkiksi tiettyjen geenimuunnosten esiintyminen voi ennustaa alttiutta tietylle sairaudelle. Myös lääkevasteiden ennustaminen on yhä yleisempää genotyyppäyksen avulla, sillä yksilöiden geneettiset erot vaikuttavat siihen, miten he metabolisoivat ja reagoivat tiettyihin lääkeaineisiin.

Lisäksi genotyyppäystä hyödynnetään tutkimuksessa, esimerkiksi väestöjen geneettisen monimuotoisuuden selvittämisessä tai evoluutiobiologisissa tutkimuksissa. Maanviljelyssä ja eläinjalostuksessa genotyyppäystä voidaan käyttää haluttujen ominaisuuksien, kuten sadon määrän tai taudinkestävyyden, tunnistamiseen ja valintaan.

Menetelmät genotyyppäykseen vaihtelevat monimutkaisilta DNA-sekvensointitekniikoilta yksinkertaisempiin alleelispesifeihin analyyseihin. Teknologian kehittyessä genotyyppäyksestä on tullut yhä tarkempaa, nopeampaa ja edullisempaa, mikä on laajentanut sen käyttömahdollisuuksia merkittävästi.