Esteettömyyttä

Esteettömyyttä tarkoitetaan kykyä käyttää tiloja, palveluita ja tuotteita siten, ettei ympäristö muodosta esteitä ihmisille erilaisilla toimintakyvyillä. Se kattaa fyysisen esteettömyyden, digitaaliset palvelut sekä palveluiden saavutettavuuden. Tavoitteena on mahdollistaa täysi osallistuminen yhteiskunnan toimintaan kaikille riippumatta toimintakyvystä tai rajoitteista.

Esteettömyyden käytännöt sisältävät useita ulottuvuuksia: rakennettujen tilojen esteettömyys, kuten liikkumista helpottavat rakenteet ja opasteet; digitaalinen saavutettavuus, esimerkiksi verkkosivujen ja sovellusten käytettävyys; sekä palveluiden esteettömyys, joka huomioi henkilöstön toimintatavat ja asiakaspalvelun saavutettavuuden. Ajattelutavan keskiössä on universaali suunnittelu, jonka periaatteena on suunnitella ratkaisuja, joita voi käyttää mahdollisimman monen ihmisen tarpeita ajatellen jo alusta alkaen.

Lainsäädäntö ja standardit ohjaavat esteettömyyttä sekä julkisessa että yksityisessä sektorissa. EU:ssa vaikuttavat saavutettavuusdirektiivit, ja digitaalisessa ympäristössä noudatetaan WCAG-ohjeistuksia sekä EN 301 549 -standardia. Suomessa esteettömyyden edistämistä säädetään sekä rakennusten että digitaalisten palvelujen saavutettavuuden osalta, ja julkinen sektori huomioi nämä periaatteet hankinnoissaan ja palveluissaan.

Sovelluksia ovat julkiset rakennukset, koulutus, terveydenhuolto, liikenne sekä verkkopalvelut ja mobiilisovellukset. Haasteina on muun muassa kustannukset, overgangit standardeista toiseen sekä vanhentuvan teknologian päivittäminen, mutta esteettömyyden etuja ovat laajempi osallistuminen ja parempi käytettävyys kaikille käyttäjille.