Erityiskoulutuksen

Erityiskoulutus (erityisopetus) on opetuksen muoto, jonka tarkoituksena on tukea oppilaita, joilla on pitkäaikaisia oppimis-, kehitys- tai toimintakyvyn vaikeuksia, jotta he voivat osallistua ja edetä oppimisessaan. Suomessa erityisopetuksen tavoitteena on mahdollistaa yhdenvertainen osallistuminen yleiseen opetukseen sekä henkilökohtaiset oppimispolut.

Järjestäminen ja saatavuus määräytyvät lakien ja käytännön mukaan. Erityisopetusta tarjotaan sekä osana yleisopetusta että erillisinä ryhminä tai erityis­kouluna, riippuen oppilaan tuen tarpeista. Tuki voi ilmetä monin tavoin: muokatulla sisällöllä ja oppimateriaalilla, erilaisilla opetusmenetelmillä, pienryhmäopetuksella, sekä yksilöllisillä oppimissuunnitelmilla. Tarvittaessa käyttöön voi tulla avustavia henkilöstö- ja tukipalveluita sekä apuvälineet.

Oppilaan tuen suunnittelu perustuu moniammatilliseen arvioon sekä yhteistyöhön huoltajien kanssa. Kunnat ja koulut laativat oppilaan tueksi henkilökohtaisen opetuksen järjestämisen suunnitelman (HOPS), joka määrittelee tavoitteet, menetelmät sekä seurantatavat. Tuen tarvetta ja tavoitteita tarkistetaan säännöllisesti.

Erityiskoulutuksella pyritään turvaamaan oppilaan oikeus saada laadukasta opetusta sekä mahdollisuus sosiaaliseen osallistumiseen ja minäköen kehittymiseen. Suomessa pyritään samalla edistämään inkluusiota: suurin osa oppilaista saa tukea omassa lähikoulussaan, mutta tarvittaessa erityisoppilaille järjestetään myös erillisiä ratkaisuja.