Epiteelisoluja

Epiteelisoluja ovat solut, jotka muodostavat epiteelikerroksen – kehon pintojen ja onteloiden sekä rauhasten peitteen. Epiteeli toimii suojaavana barierina ja säätelee aineiden siirtymistä sekä eritteiden muodostumista. Epiteelisolut esiintyvät peittäen ihon pinnan, sisäelinten ja sileiden putkien sisäpinnat sekä monien rauhasten organisaatiossa. Ne ovat yleensä tiiviisti kiinnittyneitä toisiinsa ja kiinnittyvät basaliseen laminaan. Epiteelisolut ovat usein polarisoituneita, joiden apikaalinen pinta eroaa basolateraaliselta pinnalta ja voi sisältää mikrovilluksia tai ciliaa.

Luokittelu ja muodot: epiteelit voidaan jakaa muodon mukaan litteisiin (squamos), kuutiomaiseen (cuboidal) ja saramaiseen/kolumnaariseen (columnar) epiteeliin. Kerrosten mukaan erotetaan yksikerroksinen (simple), monikerroksinen (stratified) sekä epiteeli, joka näyttää usean kerroksen kaltaiselta, mutta on todellisuudessa yksikerroksinen (pseudostratified). Toiminnan mukaan on erilaistuneita rauhas-epiteelejä sekä sensorisia epiteelejä.

Rakenne ja toiminto: basal lamina erittää tukirakennetta ja mahdollistaa epiteelin kiinnittymisen. Epiteeli on usein avaskulaarinen ja saa ravinteensa alapuolisen sidekudoksen kautta. Toimintoihin kuuluvat suojaus, diffuusion ja imeytymisen säätely, eritys sekä aistiminen (kuten visuaalinen, maku- ja hajuaistiin liittyvä epiteeli).

Kehitys ja kliininen näkökulma: epiteelikudokset uusiutuvat jatkuvasti kantasoluilla, jotka sijaitsevat basalokerroksessa. Epiteeliterveyteen liittyvät sairaudet, kuten carcinomat ja metaplasia, voivat heikentää barierin toimintaa.

Esimerkkejä: ihoepiteeli (epidermis), hengitysteiden ja ruoansulatuskanavan epiteeli, munuaistiehyiden epiteeli sekä maksaportin epiteeli.