rauhasepiteelejä

Rauhasepiteelit ovat epiteelikerroksia, jotka erittävät aineita ja muodostavat rauhasia. Niiden eritteet voivat kulkeutua rauhasen kautta elimistön ulkoisiin tai sisäisiin tiloihin: eksokriiniset rauhaset erittävät ductuskanavan kautta pinnalle tai onteloihin, kun taas endokriiniset rauhaset vapauttavat eritteensä suoraan verenkiertoon hormoneina.

Rauhasepiteelit voidaan luokitella rakenteen mukaan yksinkertaisiin ja monimutkaisiin rauhasiin. Yksinkertaiset rauhaset muodostuvat yhdestä putkesta ja/tai yhdestä eritteitä tuottavasta osasta, kun taas monimutkaiset rauhaset muodostavat haarautuvia johtoja tai useita eritteitä tuottavia osia. Eritteiden muotoa voidaan kuvata tubulaarisilla, alveolaarisilla (acinus) tai tubuloalveolaarisilla rakenteilla. Eritteet ovat usein seroosia, limaisia (mukosaalisia) tai sekreettiä yhdistäviä sekoituksia.

Histologiassa rauhasepiteeli kehittyy pääosin epiteelin invaginaatiosta kehityksen aikana ja muodostaa sekä eksokriinisiä että endokriinisiä rauhasia. Endokriiniset rauhaset ovat yleensä yhteydettömiä putkista ja muodostavat verenkierrosta eritteitään säätelevän hormonijärjestelmän. Eksokriinisiin rauhasiin kuuluvat esimerkiksi mahalaukun ja suoliston rauhaset sekä iho- ja hengitysteiden hikirauhaset, jotka tuottavat eritteensä keräämään limaa, entsyymejä tai kosteutta.

Kliinisessä kontekstissa rauhasepiteelit voivat osallistua moniin sairauksiin ja tiloihin, kuten epäasianmukaisiin erittymiin, vähäiseen tai liialliseen erittymiseen sekä hyvän- tai pahanlaatuisiin kasvuun liittyviin muutoksiin, kuten adenoomiin tai adenokarsinoomaan.