Ennakkovirtoja

Ennakkovirtoja ovat virusten genomin osat, jotka ovat liittyneet isäntäsolun DNA:han ja voivat pysyä siellä latentteina. Ne ovat erityisesti tyypillisiä retroviruksille, joissa virus RNA muunnetaan DNA:ksi ja integroidaan isäntägenomiin provirusina. Proviruksen perusluonne on piilevä, mutta aktivaatiossa se voi siirtää soluun uuden viruksen tuottoon johtavan geneettisen ohjelman.

Endogeeniset ennakkovirtoja eli periytyviä provirusjäännöksiä on runsaasti useiden eläinlajien genomissa. Ihmisen genomissa arvioidaan olevan suuri määrä näiden jäännösten perillisiä osia, jotka ovat voineet muovata kehitystä ja immuunijärjestelmän toimintaa sen varrella. Endogeeniset provirusjäännökset voivat vaikuttaa geenien säätelyyn sekä estetiin ja evoluutioon, ja niiden rooli on tutkimuksen kohteena.

Merkitys tutkimuksessa ja bioteknologiassa on sekä perinnöllisen virusten evoluation ymmärtämisessä että teknologisten sovellusten pohjana. Proviruslajitteiden tutkimus kertoo virusten ja isäntäelinten vuorovaikutuksista sekä evolutiosta. Bioteknologiassa provirusperäisiä vektoreita, kuten lentiivrusvektoreita, käytetään geeninsiirtoihin, mutta niiden integrointi isäntägenomiin voi aiheuttaa mutaatioita tai ei-toivottua ekspressiota, mikä asettaa turvallisuusnäkökohdat etusijalle. Ennakkovirtojen tutkimus yhdistää genomitason evoluution, virologian ja soveltavan bioteknologian.