Elämänmuodoista

Elämänmuodoista on kyse biologiassa; käsite viittaa kaikenkokoisiin organismeihin, jotka täyttävät useita elämän tunnusmerkkejä kuten solurakenne, metabolian toiminta, lisääntyminen, kasvu, vaste ympäristöön sekä evoluutio. Näiden ominaisuuksien toteutuminen voi ilmentyä eri tavoilla, mikä johtaa suureen monimuotoisuuteen sekä mikrobien että makro-organismien piirissä.

Elämänmuotoja voidaan luokitella suurin linjoin domeeneihin Archaea, Bacteria ja Eukarya. Prokaryoottiset mikrobit kuuluvat Archaea ja Bacteria -domeeneihin ja ovat pääosin yksisoluisia. Eukaryootit muodostavat suurimman osan tunnetuista elämänmuodoista ja voivat olla yksisoluisia tai monisoluisia, kuten kasvit, eläimet, sienet ja protistit. Elämän energiatalous vaihtelee: fototrofit sekä kemotrofit, ja auto- sekä heterotrofit voivat tarjota energian ja rakennusaineet.

Monilla elämänmuodoilla on sopeutumiskyky äärimmäisiin ympäristöihin, ja ekstremofiilit ovat keskeinen tutkimuskohde ekologiassa ja biogeokemiassa. Elämänmuotojen tutkimus valaisee evoluution lakeja, ekosysteemien toimintaa sekä mahdollisuuksia elämästä muissa maailmoissa, eli astrobiologiaa. Kriittinen muistutus: joidenkin määritelmien mukaan virukset eivät ole elämänmuotoja ilman isäntäsolua, mikä osoittaa, että elämän määritelmä on kiistanalainen ja edelleen kehittyvä.