Eliökunnat

Eliökunnat on perinteinen biologian käsite, jolla tarkoitetaan elämän suurimpia ryhmiä. Yleisesti puhutaan viidestä kunnan ryhmästä: Monera, Protista, Fungi, Plantae ja Animalia. Monera käsitti prokaryoottiset eliöt, kuten bakteerit ja arkeot; Protista koostuu pääasiassa yksisoluisista tai vähän monisoluisista eukaryooteista, joiden asema muissa luokitusjärjestelmissä on ollut vaihteleva; Fungi muodostaa sienet, Plantae kasvit ja Animalia eläimet. Näiden ryhmien sisäisiä eroja tarkastellaan solurakenteen, energiankäytön sekä lisääntymistavan perusteella.

Historia ja kehitys: Whittakerin esittämä malli (1969) toimi pitkään opetuksen ja tiedonorganisoinnin perusmallina. Lähivuosikymmenten aikana molekyylibiologian ja geneettisen tutkimuksen edistymisen myötä on siirrytty laajempaan kolmen domain -järjestelmään, jossa elämän pääjaksoiksi katsotaan Bacteria, Archaea sekä Eukarya. Eukaryat sisältävät kasvit, sienet ja eläimet sekä lukuisat pienemmät ryhmät, kuten erilaiset protistit. Protistan asema on nykyään usein käsitteenä monimutkainen ja sitä saatetaan jakaa useammiksi kunnaksi tai lohkoiksi tutkimusperusteisesti; toisinaan Protistaa pidetään varsin heterogeenisenä kokonaisuutena.

Nykyään eliökunnat toimivat opetuksen ja historiallisen luokittelun välineenä, mutta todellinen elämän monimuotoisuus ymmärretään yhä paremmin kehityksen ja geneettisten suhteiden perusteella, ei ainoastaan perinteisten kunta-ryhmien kautta.