Ektoermisiä

Ektoermisiä on termi, jota käytetään kuvaamaan eläimiä ja eliöitä, joiden ruumiinlämpötila seuraa ympäristön lämpötilaa eikä niitä voi pitää omalla metabolisen toiminnan kautta tuotetulla lämmöllä vakaana. Termiä käytetään vastakohtana endotermeille, jotka ylläpitävät lämpöä sisäisesti metabolian avulla.

Ektoermisiä tavataan sekä vesieliöissä että maalla elävissä lajeissa: monia kaloja, sammakkoeläimiä ja matelijoita sekä monet selkärangattomat. Niiden fysiologia ja käyttäytyminen ovat sopeutuneet ympäristön lämpötilavaihteluihin. Lämpötilan vaihtelut vaikuttavat niiden aktiivisuuteen, kasvuun ja aineenvaihduntaan; ne käyttävät usein käyttäytymistekniikoita, kuten auringonottoa, varjoon siirtymistä tai paikkojen valintaa, joiden lämpötilat ovat suotuisia. Metabolinen energiankulutus on tyypillisesti alhaisempi kuin endotermeillä, mikä vaikuttaa elinkyvyn ja lisääntymisen kokonaisstrategioihin.

Levinneisyys ja ekologia: Ektoermiset ovat yleisiä monenlaisissa elinympäristöissä, mutta niiden aktiivinen vuodenaika ja liikkuvuus ovat voimakkaasti riippuvaisia paikallisista lämpötiloista. Kylmät tai kuivat olosuhteet voivat rajoittaa toiminta-aikaa ja lisääntymistä, mikä vaikuttaa niiden paikalliselle diversiteetille ja populaatioasteelle.

Tulevaisuus ja evoluutio: Ektoerismi on kehittynyt lukuisissa eläinryhmissä erikseen, mikä korostaa konvergenttisen sopeutumisen roolia. Monimuotoisuus vaihtelee ryhmistä riippuen ja riippuu itse kunkin lajin ekologiasta sekä ympäristön asettamista rajoitteista.

Lisätietoja: katso myös endothermia ja termoregulaatio.