matelijoita

Matelijat ovat selkärankaisia eläimiä, jotka kuuluvat Reptilia-luokkaan. Niihin kuuluvat kilpikonnat, käärmeet, liskot sekä krokodiilit ja alligaattorit. Yleisiä piirteitä ovat suomuinen iho, amniottiset munat ja ectothermy, jolloin kehon lämpötilaa säätelee ympäristö. Ne löytyvät monenlaisista elinympäristöistä maalla, vedessä ja rannikkoseuduilla.

Matelijoiden pääryhmät ovat kilpikonnat (Testudines), käärmeet (Serpentes), liskot sekä krokodiilit ja alligaattorit (Crocodilia). Ravinto on monipuolista: suurin osa on lihansyöjiä, mutta laajasti esiintyy myös kasvinsyöjiä ja sekasyöjiä. Suurin osa lajeista munii, mutta joillakin lajeilla kehittyy elävää jälkikasvua.

Sydämen rakenne on tyypillisesti kolme kamaraa useimmilla matelijoilla, mutta krokodiileilla on neljä kamaraa, mikä mahdollistaa paremman hapenkulutuksen erottelun. Hengitys tapahtuu keuhkoilla; iho ei toimi hengityselimen tavoin. Sukupuolen kehitys riippuu monissa lajeissa lämpötilasta, mikä voi vaikuttaa syntyvän jälkeläisen sukupuoleen.

Fossiilinen historia: Matelijat kehittyivät maapallolle noin 320 miljoonaa vuotta sitten ja ovat siten vanhin edelleen elossa oleva pääryhmä näistä eläimistä. He ovat kehittyneet monimuotoisiksi ja laajasti levinneiksi.

Suojelu: Monet matelijalajeista ovat uhanalaisia elinympäristöjensä tuhoutumisen, ilmastonmuutoksen, salametsästyksen ja kaupankäynnin vuoksi. Kansainväliset ja kansalliset toimenpiteet pyrkivät turvaamaan näiden lajien tulevaisuuden.