Matelijoiden

Matelijat (Reptilia) on selkärankaisten eläinten luokka, johon kuuluvat kilpikonnat (Testudines), liskot ja käärmeet (Squamata), krokodiilit ja alligaattorit (Crocodylia) sekä tuatarat (Rhynchocephalia). Suomen kielessä sana matelijat sekä sen omistusmuoto matelijoiden ovat yleisiä, ja niitä käytetään esimerkiksi ilmauksissa matelijoiden monimuotoisuus tai matelijoiden historia.

Matelijat ovat diapsideja ja niiden iho on suomuinen. Ne ovat pääasiassa kylmäverisiä eli ruumiinlämpö riippuu ympäristön lämpötilasta. Iho suojaa kuivumiselta ja mahdollistaa liikkumisen erilaisissa elinympäristöissä; suurin osa lajeista elää maalla, osa vedessä, ja osa sekä maalla että vedessä.

Ravinto vaihtelee lajin mukaan: useimmat matelijat ovat lihansyöjiä, mutta osa on kasvinsyöjiä tai kaikkiruokaisia. Esimerkiksi monet liskot ja käärmeet ovat pääasiassa lihansyöjiä, kun taas joidenkin kilpikonnien ruokavalio voi koostua sekä kasviksista että eläinproteiinista.

Reproduktion: Useimmat matelijat munivat ja munat ovat usein kovakuorisia. Joillakin lajeilla, kuten joillakin käärmeillä ja liskoilla, on vivipari tai ovovivipari; poikaset syntyvät joko ulkopuolella tai sisäisesti.

Evolution ja suojelu: Matelijat polveutuivat muinaisista amnioteista ja kehittyivät noin 320 miljoonaa vuotta sitten. Nykyään ne ovat levinneet laajasti trooppisista ja subtrooppisista oloista kylmempiin alueisiin, mutta monet lajit ovat uhanalaisia ihmisen toiminnan vuoksi.