vesieliöissä

Vesieliöt ovat eliöitä, jotka elävät pääosin vedessä. Termiä käytetään yleisesti kuvaamaan sekä selkärankaisia että selkärangattomia lajeja, jotka ovat sopeutuneet elämään vedessä. Vesieliöihin kuuluvat muun muassa kalat, nilviäiset ja äyriäiset sekä muut vesieliöiksi laskettavat ryhmät.

Elinympäristöt vaihtelevat makean veden järvissä ja joissa sekä suolaisissa merivesissä ja rannikkoalueiden suistoissa. Vesieliöitä tavataan sekä avovesissä että hyvin erikoistuneissa elinympäristöissä, kuten syvissä merenpoijuissa, puhtaissa puroissa ja rehevöityneissä joissa. Monilla lajeilla on elinkaaret, jotka liittyvät vedenlaatuun, lämpötilaan ja veden liikkeeseen.

Sopeutumiset ja fyysinen rakenteisto vaihtelevat suuresti: monet vesieliöt hankkivat happea kidusten kautta (joillakin on myös iho, keuhkoputkiset tilat tai erityiset hengitysyteet). Osmoregulointi on tavanomainen haaste sekä makean veden että suolaisen veden ympäristöissä, ja monet lajit ovat kehittyneet erityisesti tarkan ionien ja veden tasapainon säilyttämiseksi. Liikkuminen tapahtuu usein evien, jalkojen tai lihasten avulla; eräillä selkärankaisilla on pitkälle kehittyneet uintiliikkeet.

Ravinto- ja lisääntymisb sekä elinympäristö vaikuttavat vesieliöiden vuorovaikutuksiin ja ekosysteemien toimintaa. Vesieliöt toimivat tärkeinä kuluttajina, hajottajina sekä osa-alueina suuremmissa ravintoketjuissa. Ne tuottavat myös tietoa vesistöjen tilasta, koska monien lajien määrä ja terveydentila heijastelevat ympäristön pilaantumista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ihmistoiminta voi uhata vesieliöitä rehevöitymisen, saasteiden ja veden laadun heikkenemisen kautta; suojelutoimet ja vesienhoito tukevat näiden lajien säilymistä.