Ekosysteemimuutokset

Ekosysteemimuutokset tarkoittavat elinympäristöjä muodostavien lajien koostumuksen, toiminnan ja rakenteen muuttumista ajan myötä. Ne voivat koskea metsiä, vesistöjä, soita ja muita elinympäristöjä sekä vaikuttaa niiden kykyyn tuottaa ekosysteemipalveluita kuten puuston, veden ja ilmaston säätelyä sekä virkistystä.

Ne johtuvat sekä luonnollisesta vaihtelusta että ihmisen toiminnasta. Keskeisiä ajureita ovat ilmastonmuutos, maankäytön muutos (metsien hakkuut, kaupunkiliikennerakentaminen), vieraslajit, ylikulutus sekä saasteet. Muutokset voivat tapahtua nopeasti tai hitaasti, ja ne voivat vahvistaa toisiaan sekä johtaa kierteisiin muutoksiin.

Mekanismeja ovat lajien runsautuuden ja suhteiden muutokset, kilpailun ja saalistuksen dynamiikka, tuhohyönteisten ja taudikasvu sekä ekosysteemipalvelujen tuotannon muutokset. Törmäytyksessä voi syntyä ruokaketjujen katkeamisia, pölyttäjien vähenemistä, hiilen ja veden kierron muutoksia sekä vasteita, jotka vaikuttavat koko ekosysteemin toimintaan.

Vaikutukset voivat näkyä monimuotoisuuden vähenemisenä, ekosysteemipalvelujen heikentymisenä sekä ilmasto- ja vesitasapainon muutoksina. Esimerkiksi metsissä voi muuttua puulajien koostumus, vesistöissä veden lämpötila ja ravinnekuormitus sekä soissa turpeen kerrosten mittavat muutokset.

Indikaattoreita ja seuranta liittyvät lajikoostumuksen muutoksiin, elinympäristötilan tilaan sekä ekosysteemipalvelujen tuotantoon. Pitkäaikaiset datasetit ja etäkuvantaminen tukevat trendianalyysiä sekä riskinarviointia.

Esimerkkejä ovat boreaalisten metsien muutokset ilmaston ja vesitalouden vuoksi, vesistöjen rehevöityminen sekä soiden kuivuminen ja ojitus. Hallinta tähtää sekä ennakointiin että palauttamiseen: sopeuttava metsätalous, suojelualueiden vahvistaminen, ekosysteemipalvelujen turvaaminen ja vihreä infrastruktuuri. Kansallinen ja kansainvälinen politiikka suosii kestäviä käytäntöjä sekä seurantaohjelmia ekosysteemimuutosten hallitsemiseksi.