Difteriitoksiini

Difteriitoksiini on voimakas eksotoksiini, jonka tuottavat toksigeeniset kannat Corynebacterium diphtheriae sekä joihinkin muihin Corynebacterium-lajeihin kuuluvat bakteerit. Tämän toksinigeenin (tox) ilmeneminen vaatii bakteerin lukituksen via fagi-epäilyjä; vain toksigeeniset kannat voivat tuottaa toksinia.

Toksiini on AB-tyypin proteiini, jossa B-alayksikkö sitoutuu solun reseptoriin ja A-alayksikkö siirtyy sytosoliin. Reseptorina pidetään HB-EGF -reseptoria. Endosytoinnin jälkeen disulfidisidoksen pelkistymisen jälkeen A-osa vapautuu ja katalysoi NAD+-riibosilaation elongation factor 2:een (EF-2), mikä estää proteiinisynteesin ja johtaa solukuolemaan. Tämä vaikutus on laajalle levinnyt ja voi aiheuttaa sekä paikallisia että systemisiä komplikaatioita.

Kliininen merkitys ja hoito liittyvät difterian patogeneesiin. Toksinen vaikutus aiheuttaa difterian yleisen toksisen kuormituksen sekä paikalliset oireet, kuten kurkunpään ja nielun paksuuntuvan pseudomembranin ja vaikeudet hengityksessä. Toksinen vaikutus voi vaikuttaa sydämeen, hermostoon ja muihin elintoimintoihin.

Ehkäisy ja hoito: difteriantoksidi on käytössä rokotteissa, ja päivittäinen immunisaatio tapahtuu rokotuksella (difteriatiksiiniset rokotteet, DTaP/Tdap). Taudin hoitoon kuuluu antibioottinen infektion häätö sekä tarvittaessa antitoksiini, joka neutraloi aiheutuneen toksisen vaikutuksen. Ennaltaehkäisy rokotteiden lisäksi on avainasemassa difterian kontrollissa.