Delegointitasot

Delegointitasot ovat organisaatiossa käytettyjä tasoja, joihin päätöksenteko- ja valtuutusvalta on jaettu. Valtuuksien määrittäminen tasoittain nopeuttaa toimintaa, selkeyttää vastuita ja estää päätösten kertymistä ylimmän johdon tasolle. Delegointitasojen tarkoituksena on tarjota työntekijöille oikeanlainen autonomia sekä varmistaa, että päätökset tehdään asianmukaisella riskin ja vastuun tasolla.

Yleisesti puhuttaessa delegointitasoja voidaan kuvata kolmessa pääkäsitteessä: operatiivinen taso, taktinen taso ja strateginen taso. Operatiivisella tasolla tehdään päivittäiset, nopeasti vaikuttavat päätökset ja toimenpiteet sekä käytetään yleensä pienempiä budjetteja. Taktinen taso kattaa pidemmän aikavälin suunnittelun, resurssien jakamisen ja projektien ohjauksen sekä riskien hallinnan. Strateginen taso käsittää organisaation pitkän aikavälin tavoitteet, suurten investointien ja politiikan muokkaukset.

Valtuuksien määrittelyyn kuuluu selkeä kuvaus, mitä päätöksiä saa tehdä, millä ehdoilla ja millaisissa rajatilanteissa. Tähän kuuluu myös raportointi- ja hyväksyntävelvoitteet sekä vastuun siirtäminen tehtäviin oikeassa suhteessa. Tiedonkulku, koulutus ja edellytysten varmistaminen ovat olennaisia, jotta delegointi toimii oikein eikä synny epäselvyyksiä.

Hyödyt kattavat päätösten nopeutumisen, työntekijöiden sitoutumisen ja järjestelmän joustavuuden, mutta siihen liittyy riskinä epäjohdonmukaisuutta, tehon heikentymistä tai hallinnollisen kontrollin puutetta, jos rajat eivät ole selviä. Siksi on tärkeää toteuttaa delegointitasoja järjestelmällisesti ja sitoa ne osaksi sisäisiä ohjeistuksia sekä seurantaa ja tarkastusta.

Implementointi alkaa tehtäväkartan laatimisesta, jossa kartoitetaan päätöksentekoon liittyvät tehtävät ja niille annettavat valtuudet. Seuraavaksi määritellään rajat, vastuuhenkilöt ja raportointipolut, sekä luodaan koulutus ja perehdytys. Säännölliset tarkastukset varmistavat, että delegointitasot pysyvät ajan tasalla ja tukevat organisaation tavoitteita.