DNAmolekyyli

DNAmolekyyli on pitkä polynukleotidimolekyyli, joka varastoi ja välittää geneettistä informaatiota. Se koostuu nukleotideistä, joissa on deoksiriboosin sokeri, fosfaattiryhmä ja yksi emäksistä: adenosiini (A), tymiini (T), sytosiini (C) ja guaniini (G). Emästen välillä muodostuu emäparit: A parittaa T:n ja C parittaa G:n. Näin kaksi pitkää polynukleotidiketjua muodostaa kaksijuosteisen DNA:n, jonka juosteet ovat vastakkaissuuntaisia eli antiparalleelit.

DNA esiintyy solussa eri muodossa. Eukaryooteissa se on lineaarinen molekyyli, joka pakkautuu histoneihin ja muodostaa kromatiinia. Bakteereilla ja muilla prokaryooteilla DNA on yleensä rengasmainen kromosomi. Eri organellit kuten mitokondriot ja kasvien kloroplastit sisältävät myös oman DNA:n.

DNA:n pituus mitataan emäinparina; ihmisen haploidinen genomi on noin 3,2 miljardia emäinparia ja diploidi noin 6,4 miljardia emäinparia.

DNA toimii sekä geneettisen informaation säilyttämisessä että sen käytössä. Kopioituminen (replikaatio) on semi-konservatiivista: uudet kaksijuosteiset molekyylit muodostuvat yhdestä vanhasta ja yhdestä uudesta juosteesta. Transkriptio muuntaa DNA:n informaation RNA:ksi, ja ribosomien ohjaama proteiinisynteesi toteuttaa geneettisen koodin. Säätelee ilmentymää, periytyvyyttä ja evoluutiota.

DNA:n tutkimus on keskeistä biologiassa, lääketieteessä, bioteknologiassa ja kriminalistiikassa.