semikonservatiivista

Semikonservatiivinen replikaatio on DNA:n kopioitumismekanismi, jossa jokainen tytär-DNA-molekyyli sisältää yhden vanhasta juosteesta peräisin olevan juosteen ja toisen, uudestaan synteesillä muodostetun juosteen. Tämä malli selittää, miten geneettinen informaatio säilyy seuraaville sukupolville, ja se on todettu kokeellisesti.

Historian kuuluisin todistus on Meselsonin ja Stahlin vuonna 1958 suorittama koe E. coli -bakteerien kanssa. He käyttivät raskasta 15N-typpia ja kevyempää 14N-typpia ja osoittivat, että replikaation tulokset vastaavat semikonservatiivista mallia.

Prosessi tapahtuu replikaatiohaarassa, jossa helikaasi avaa kaksoisjuosteen. DNA-polymeraasi rakentaa uuden juosteen 5'-3' suunnassa: johtava juoste syntetisoidaan jatkuvasti ja lagging-juoste kootaan Okazaki-fragmenttien avulla. RNA-primereita tarvitaan aloitukseen; ne korvataan DNA:lla ja liitetään yhteen DNA-ligaasilla. Prokaryooteilla ja eukaryooteilla replikaation nopeudet ja origon määrä vaihtelevat, mutta perusperiaate on sama.

Semikonservatiivinen replikaatio on keskeinen mekanismi perinnöllisen tiedon siirtymisessä solusta toiseen. Virheiden korjausmekanismit, kuten proofreading ja mismatch repair, parantavat replikaation tarkkuutta.