DNAkaksijuosteisessa

DNA kaksijuosteisessa (dsDNA) on molekyyli, jossa kaksi pitkää polynukleotidiketjua on kiertynyt toisiinsa muodostaen kaksoiskierteen. Ketjut koostuvat deoksiriboosin sisältävistä sokeriyksiköistä ja fosfaattien muodostamasta selkärangasta; emäkset sijaitsevat sisäpuolella ja muodostavat komplementaariset parit.

Emäkset muodostavat komplementaarisen parituksen: adenini parittuu tymiinin kanssa ja guaniini sytosiinin kanssa. Emästen väliset vetypidännät pitävät kaksijuosteisen rakenteen koossa. Ketjut ovat antiparalleelit: toinen on 5'-päästä 3'-päähän, toinen päinvastoin.

dsDNA:n tavallinen muoto fysiologisissa olosuhteissa on B-DNA, oikeakiertyinen kaksoiskierros. Siinä on suuret ja pienet uurteet (major ja minor grooves), jotka mahdollistavat proteiinien sitoutumisen. Runko on stabiili, mutta GC-pitoisuus vaikuttaa denaturoitumislämpötilaan.

dsDNA:lla on keskeinen rooli geneettisen informaation tallentamisessa, replikaatiossa ja transkriptiossa. Replikaatiossa molemmat ketjut toimivat mallina uuden kaksijuosteisen DNA:n synteesille; prosessi on semikonservatiivinen. DNA:n korjaus ja geneettinen rekombinaatio perustuvat dsDNA:n rakenteeseen ja siihen liittyviin entsyymeihin.

Biologisesti dsDNA on yleisin genomin muoto bakteereissa, arkeissa ja eukaryooteissa; jotkut virukset ovat dsDNA-viruksia. dsDNA:lla on myös keskeinen rooli bioteknologiassa ja tutkimuksessa, esimerkiksi PCR, sekvensointi, klonointi ja genetiikka.