Bottomuparviointi

Bottomuparviointi on arviointi- tai evaluointimenetelmä, joka lähtee liikkeelle yksittäisistä todisteista, tehtävistä tai osa-alueista ja rakentaa näiden perusteella kokonaisarvioinnin. Siinä kerätty näyttö voi olla suoritteita, testejä, palautetta tai havaintoja, jotka yhdistetään kokonaisuuden laatua tai suorituskykyä kuvaavaksi tulokseksi. Menetelmä on vastakohta ylhäältä-alas-arvioinnille, jossa tavoitteet ja mittarit määritellään ensin ja jaetaan alatasoille.

Se on yleisesti käytössä koulutuksessa, tutkimuksessa, ohjelmisto- tai järjestelmäkehityksessä sekä organisaation laadunvarmistuksessa.

Esimerkkejä: koulutuksessa oppilaan osaaminen koostetaan pienistä suorituksista ja suorituskykymittareista, joista muodostuu kurssin loppuarviointi. Tuotekehityksessä aluetestataan komponentteja ja moduuleita ennen kokonaisten järjestelmien validointia. Organisaatiot voivat kerätä palautetta alimmilta tasoilta ja käyttää sitä kehittämis- ja budjetointipäätösten pohjana.

Edut: syvällinen ymmärrys yksittäisistä osa-alueista, parempi näkyvyys kehityksen lähtökohtiin sekä joustavuus painottaa osa-alueita. Rajoitteet: datan määrä ja monimutkaisuus, tarve yhteisille kriteereille sekä mahdollinen kokonaisuuden vuorovaikutusten huomioimisen puute ilman koordinointia.

Bottomuparviointi ei korvaa kaikkien tilannekattavaa arviota, vaan täydentää sitä tarjoamalla näkyvyyden alhaisemmista tasoista ja auttamalla kohdentamaan kehittämistoimet ja resurssit.