evaluointimenetelmä

Evaluointimenetelmä tarkoittaa systemaattista ja suunnitelmallista prosessia, jolla arvioidaan jonkin ilmiön, ohjelman, projektin tai prosessin vaikuttavuutta, relevanssia, tehokkuutta, laatua ja kestävyyttä. Sen tavoitteena on tuottaa evidenssiin perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi sekä tarjota kehittämisehdotuksia. Ominaista lähestymistavalle on selkeiden tavoitteiden, kriteerien ja mittareiden määrittäminen sekä läpinäkyvä, toistettava menetelmä.

Evaluointimenetelmät voidaan jakaa määrällisiin ja laadullisiin. Määrällisiä menetelmiä ovat esimerkiksi kyselyt, kokeelliset tai ei-kokeelliset tutkimusasetelmat, tilastolliset analyysit ja mittarit, joiden avulla voidaan tuottaa numeroituja tuloksia ja vertailukelpoisia arvoja. Laadullisia menetelmiä puolestaan edustavat haastattelut, havainnointi, dokumenttien sisällönanalyysi, ryhmäkeskustelut sekä asiantuntijapäättäjien arviot; näissä korostuvat syvälliset näkemykset ja kontekstuaalinen merkitys.

Toteutus etenee tyypillisesti suunnittelusta tiedonkeruuseen, analyysiin ja tulosten tulkintaan sekä raportointiin. Tärkeää on eettisyys, luotettavuus, validiteetti ja reliabiliteetti sekä mahdollisuuksien mukaan triangulaatio eli useamman menetelmän yhdistäminen.

Käyttökohteita ovat tutkimus, koulutus, julkinen hallinto, liiketoiminta, ohjelmistokehitys sekä politiikkojen ja ohjelmien vaikutusten arviointi. Hyötynä on päätösten perustuen parantaminen sekä läpinäkyvyyden lisääntyminen; rajoitteina resurssien tarve ja potentiaalinen harhaisuus. Evaluointimenetelmillä on keskeinen rooli kehittämisessä ja vastuullisessa päätöksenteossa.