Bakteerisoluissa

Bakteerisoluissa ovat yksittäisiä, eläviä mikroorganismeja, jotka kuuluvat bakteerien luokkaan. Ne ovat pieniä, yleensä 0,2–2 mikrometrin kokoisia, ja niiden rakenne eroaa monimutkaisempien eläinsolujen puolesta. Bakteerisolut koostuvat solukalvosta, solulimasta, DNA:sta, ja monista muista soluelimista, mutta niiltä puuttuvat esimerkiksi tumakotelo ja monia kalvorakenteisia soluelimiä, joita esiintyy eläin- ja kasvisoluissa.

Bakteerisoluissa on yksi pääasiallinen kromosomi, joka sijaitsee pitkulaisessa solulimassa. Lisäksi niillä voi olla plasmideja, pieniä kaksisäikeisiä DNA-molekyylejä, jotka voivat sisältää geenejä esimerkiksi antibioticresistenssistä. Bakteerisoluissa on myös rakenteita kuten flagelli ja pili, jotka mahdollistavat liikkumisen ja kiinnittymisen erilaisiin pintoihin.

Bakteerit lisääntyvät pääasiassa jakautumalla kahtia (binaarinen fissio), mikä mahdollistaa nopean populaation kasvun. Ne ovat sekä hyödyllisiä että vahingollisia elämän kannalta; esimerkiksi monia bakteereita käytetään sulatus- ja raakaaineiden tuotannossa, mutta toiset voivat aiheuttaa infektioita ja sairauksia ihmisille ja eläimille.

Bakteerisolujen tutkimus on keskeistä mikrobilääketieteessä ja bioteknologiassa, sillä niiden ymmärtäminen auttaa kehittämään uusia lääkkeitä, diagnostiikkamenetelmiä ja bioteknologisia sovelluksia. Bakteerien rooli luonnossa on myös elintärkeä, sillä ne osallistuvat muun muassa kiertoon ja ravinteiden kierrätykseen.