Ansioeläkkeet

Ansioeläkkeet ovat Suomessa ansiotuloihin perustuvien eläkkeiden kokonaisuus, joka muodostaa suurimman osan eläkkeensaajien tuloista. Ne täydentävät kansaneläkettä ja turvaavat taloudellisen tilan vanhuuden, työkyvyttömyyden tai kuoleman varalta. Ansioeläkkeet kertyvät työuran aikana ansiotasojen perusteella, ja niiden määrä karttuu niihin tekijöihin perustuen, kuten työvuosien ja ansiotasojen kehitys.

Ansioeläkkeet koostuvat pääasiassa kahdesta järjestelmästä: Työeläkkeistä (TyEL) ja yrittäjien ansioeläkkeistä (YEL). TyEL kattaa palkansaajat ja heidän työuransa eläkkeen, jota hallinnoivat työeläkevakuuttajat tämän järjestelmän säännösten mukaisesti. YEL koskee yksityisten yrittäjien ja itsensätyöllistäjien eläkkeitä. Läsnä on myös sarja eläkkeiden muotoja, kuten vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke sekä leskeneläkkeet, joihin ansiotulot vaikuttavat.

Rahoitus tapahtuu pääosin työnantajien ja työntekijöiden maksujen kautta TyEL:ssä sekä yrittäjien tapauksessa YEL-maksujen kautta. Eläkkeet maksetaan säädellyn järjestelmän mukaan, ja niiden tasoa voidaan tarkistaa indeksin ja lainsäädännön muutosten perusteella. Eläketurva- ja valtionhallinnon lisäksi yksittäiset eläkevakuuttajat vastaavat käytännön maksamisesta ja toimeenpanosta, mutta ETK (Eläketurvakeskus) seuraa tilastoja ja ohjaa järjestelmän toimintaa.

Ansioeläkkeet ovat keskeinen osa Suomessa tarjottavaa turvaa työuran aikana ja sen jälkeen, ja niihin vaikuttavat sekä työhistorian pituus että ansiotaso jatkossa.