Anglikaaninen

Anglikaaninen on adjektiivi, jolla viitataan anglikaaniseen kirkolliseen perinteeseen, opetuksiin sekä niihin kirkollisiin yhteisöihin, jotka kuuluvat Anglikaaniseen yhteisöön. Tähän kuuluu sekä Church of England että lukuisat itsenäiset anglikaaniset kirkot ympäri maailmaa, jotka ovat yhteydessä toisiinsa yhteisten opillisten ja liturgisten periaatteiden kautta.

Historiallisesti anglikaanisuus syntyi 1500-luvun Englannissa uskonpuhdistuksen vaikutuksesta, kun Englannin kirkko erosi Roomaista ja kehittyi omaksi ilmentymäkseen. Keskeinen ajatus oli niin kutsuttu keskivälin tie (via media) protestanttisen ja katolisen perinteen välissä. Elizabethin aikakaudella viritytettiin anglikaanisen ajattelun ja liturgian kehyksiä, ja laillisesta organisaatiosta tuli omanlaisensa.

Opillisesti anglikaanisuus korostaa kolminaisuuden, Kristuksen ja kirkon tunnustusten sekä pyhän kirjoituksen, perinteen ja järjen kolmenkertaista lainopitoa. Liturgiassa tärkeä asema on Yhteisellä rukouskirjalla (Book of Common Prayer), jota käytetään kasteessa ja ehtoollisessa sekä muissa jumalanpalveluksissa. Käytännöt vaihtelevat provinssien mukaan, mutta piispojen johto, arkkipiispa Canterburyn hengellinen rooli sekä episkopaali malli ovat yhteisiä piirteitä.

Maailmanlaajuinen Anglikaaninen yhteisö koostuu useista itsenäisistä provinsseista, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen tunnistamiseen ja yhteiseen toimintaan. Yhteisö on tunnettu monimuotoisuudestaan teologiassa, liturgiassa ja käytännöissä, ja se osallistuu ekumeeniseen yhteistyöhön sekä ajankohtaisiin keskusteluihin kuten naispappeudesta ja homoseksuaalisista avioliitoista.