uskonpuhdistuksen

Uskonpuhdistus oli uskonnollinen ja poliittinen liike, joka alkoi 1500-luvulla Euroopassa ja johti kristinuskon jakautumiseen katoliseen kirkkoon ja useisiin protestanttisiin kirkkokuntiin. Martin Lutherin Wittenbergissä vuonna 1517 julkaisemat 95 teesiä pidetään usein liikkeen alkupisteenä. Luther kritisoi anekottien myyntiä ja paavillista auktoriteettia, korostaen sen sijaan Raamatun ensisijaisuutta ja uskoa yksin pelastukseen.

Uskonpuhdistus levisi nopeasti eri puolille Eurooppaa eri muodoissa. Sveitsissä Huldrych Zwingli ja myöhemmin Jean Calvin kehittivät omia reformoituja teologioitaan. Pohjoismaissa uskonpuhdistusta johti kuningas Kustaa Vaasa Ruotsissa ja uskonpuhdistuksen myötä luterilaisuus vakiinnutti asemansa. Englannissa uskonpuhdistus oli monimutkaisempi prosessi, johon vaikuttivat sekä uskonnolliset että poliittiset tekijät, johtaen lopulta Englannin kirkon perustamiseen.

Uskonpuhdistuksen seuraukset olivat laajat. Se johti uskonnollisiin sotiin, kuten Kolmikymmenvuotiseen sotaan, ja muokkasi Euroopan poliittista karttaa pysyvästi. Uskonpuhdistus vaikutti myös kulttuuriin, koulutukseen ja yhteiskuntaan edistämällä lukutaitoa ja kansallisten kielten käyttöä uskonnollisissa teksteissä. Se loi pohjan modernille ajattelulle ja yksilönvapaudelle, vaikka sen perintö on edelleen monimuotoinen ja kiistelty.