Aliarviointi

Aliarviointi tarkoittaa arviota, jossa jokin ominaisuus, kustannus, riski tai muu merkittävä tekijä aliarvioidaan – nähdään todellisuutta pienempänä tai vähäisempänä kuin se on. Sanaa käytetään sekä arkisessa kielenkäytössä että tieteellisessä kontekstissa, ja se on vastakohta yliaarvioinnille.

Konteksteja aliarvioinnille löytyy erityisesti taloudesta, projektinhallinnasta, riskienhallinnasta ja julkisesta päätöksenteosta. Esimerkiksi investoinnin kustannukset, aikataulut tai hyödyntämiseen liittyvät arviot voivat osoittautua alhaisemmiksi kuin todellisuus. Myös markkinakysyntä ja tulevat vaikutukset voidaan aliarvioida, mikä johtaa resurssien alisuunnitteluun tai budjettiylityksiin. Julkisessa hallinnossa aliarviointi ilmenee kustannusten, vaikutusten tai aikataulujen aliarvioinnissa, mikä heikentää päätösten luotettavuutta.

Syytekijöitä ovat moninaiset: kognitiiviset vinoumat kuten optimismi ja suunnittelun harha, rajallinen tieto, epävarmuus sekä mittaus- ja mallinnusvirheet. Organisatoriset paineet ja kannustimet voivat myös rohkaista pienempiin lukuihin, jotta päätökset näyttäisivät nopeammilta tai edullisemmilta.

Seuraukset voivat olla merkittäviä, kuten kustannusylitykset, aikataulujen viivästykset, resurssien tehottomampi käyttö ja luottamuksen heikkeneminen. Ehkäisyyn kuuluu useiden estimointimenetelmien käyttö, herkkyysanalyysit, skenaariotyöskentely, riippumattomat arviot sekä läpinäkyvyys oletusten ja metodien suhteen.

Aliarviointi on yleinen käsite taloudessa, riskienhallinnassa ja päätöksenteossa. Se liittyy läheisesti arviointivirheisiin ja on vastakohta yliaarvioinnille.