äänitteestä

Äänitteestä on kyse, kun puhutaan tallennetusta äänisisällöstä. Äänite tarkoittaa äänitteeseen liittyvää tallennetta, kuten musiikkia, puhetta, keskustelua tai muuta äänellistä materiaalia. Sana voi viitata yksittäiseen kappaleeseen, koko äänitteen kokonaisuuteen tai laajempaan äänitteen kokoelmaan. Yleisiä synonyymejä ovat tallenne ja äänitys, ja termiä käytetään sekä fyysisistä että digitaalisista tallenteista.

Äänitteet ovat kehittyneet teknologian mukana: ne voivat olla tallennettuja vinyylilevyille, kaseteille ja CD-levyille sekä nykyaikaisiin digitaalisiin formaatteihin kuten MP3–tiedostoihin tai streaming-palveluihin. Aikaisemmin äänitteet liittyivät suurimman osan ajasta fyysisiin medioihin, mutta nykyään ne ilmenevät useimmiten digitaalisessa muodossa ja välitetään verkon kautta.

Kieliopillisesti äänitteestä on elatiivin muoto sanasta äänite, ja sitä käytetään ilmaisemaan lähdettä tai tilasta, josta jokin on peräisin. Esimerkiksi lauseessa äänitteestä löytyvät kappaleet käytetään sanoja kuvaamaan, mitkä kappaleet ovat peräisin kyseisestä tallenteesta. Elatiivimuotoa käytetään yleisesti myös arkistointiin ja referointiin liittyvissä yhteyksissä.

Käyttöalueiltaan äänite kattaa musiikkia, elokuvien ja televisio-ohjelmien ääniraitoja sekä radiolähetyksiä ja puhuttelevan sisällön tallenteita. Se on keskeinen käsite sekä kulttuurissa että tallenteiden hallinnassa.