ympäristösäännöksistä

Ympäristösäännöksillä tarkoitetaan lainsäädäntöä ja hallinnollisia sääntöjä, joilla määritellään ympäristön suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä ympäristöhaittojen ehkäisy ja hallinta. Säädökset voivat koskea ilman, veden ja maa- sekä vesiluonnon suojelua, luonnon monimuotoisuutta, melua, jätteitä, kemikaalien hallintaa sekä ilmastonmuutoksen hillintää. Ne asettavat lupajärjestelmiä, päästörajoja, jäte- ja vesitalouden standardit sekä ympäristövaikutusten arviointia koskevat menettelyt.

Toimeenpano ja valvonta: Kansallinen lainsäädäntö täydentyy EU:n ja ETA:n direktiivien kautta, jolloin jäsenmaat implementoivat yhteiset tavoitteet. Suomessa ympäristösääntelyä toteuttavat sekä viranomaiset että kunnat; toimivaltaan kuuluvat lupa- ja valvontamenettelyt, päästöjen seuranta sekä rikkomusten seuraamukset.

Lupamenettelyt ja arviointi: Monia toimintoja, kuten päästöjä aiheuttavaa toimintaa, vedenkäyttöä, jätteiden käsittelyä tai kemikaaleja koskee ympäristölupa tai ilmoitusvelvollisuus. Suurten hankkeiden yhteydessä voidaan velvoittaa ympäristövaikutusten arviointi (EIA) sekä muut suunnitteluun liittyvät menettelyt. Seuranta ja raportointi sekä viranomaisten tarkastukset ovat osa käytäntöjä.

Osallistuminen ja tieto: Kansalaisilla on oikeus saada tietoa ympäristönsäädöksistä sekä vaikuttaa päätöksiin ja tehdä valituksia. Yhteistyö sekä EU- ja kansainvälinen kehitys ohjaavat lainsäädäntöä kohti kestävää kehitystä.