yleisvalon

Yleisvalo tarkoittaa tilan yleisvalaisua, jonka tarkoituksena on tarjota tasainen, tarkoitukseen sopiva perusvalaistus. Se muodostaa tilan pohjan näkyvyydelle, muulle valaistukselle ja tilan yleiselle ilmeelle. Yleisvaloa suunnitellaan usein yhdessä tehtävä-valaistuksen ja korostusvalaistuksen kanssa, jolloin eri kerrokset mahdollistavat sekä toimivuuden että tilan tunnelman.

Suunnittelussa yleisvalo pyritään toteuttamaan siten, että tilan koko alueelle saadaan tasainen valaistus ilman häikäiseviä kohtia. Käytännössä se toteutetaan diffuoiduilla, energiatehokkilla LED-lähteillä ja kattopintoihin tai seinäpintaan integroituina ratkaisuina, jotka tuottavat pehmeän ja hajautetun valon. Tilojen käyttötarkoitus, luonnonvalon määrä sekä pinnan heijastuskyky vaikuttavat lopulliseen valaistustasoon.

Ominaisuuksiltaan yleisvalon suunnittelussa kiinnitetään huomiota valonlähteiden määrään, värilämpötilaan sekä värintoistokykyyn. Tyypillinen värilämpötila vaihtelee tilan mukaan, esimerkiksi kodissa 2700–3000 kelviniä ja toimistoissa noin 3500–4000 kelviniä. Värintoisto tulisi olla riittävän korkea (CRI 80 tai paremmin) reaalimaailman värejä varten. Energiatehokkuus ja sopiva kirkkaus eivät saa aiheuttaa silmien rasitusta tai liiallista kontrastia.

Säädöksissä ja standardeissa yleisvalolle asetetaan ohjeita kuten sisätilojen työvalon vaatimukset, jotka vaikuttavat sekä turvallisuuteen että tilan käytettävyyteen. Suomessa yleisesti viitataan eurooppalaisiin standardeihin, kuten EN 12464-1.