yleisterveyden

Yleisterveys tarkoittaa väestön terveyden tilan edistämistä, suojaamista ja sairauksilta torjuntaa yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Sen tavoitteena on parantaa kansanterveyttä, kaventaa terveyseroja sekä varmistaa oikea-aikainen pääsy terveyspalveluihin.

Toiminta perustuu epidemiologiaan, terveydentilan seurannan sekä sairauksien ennaltaehkäisyn ja terveysviestinnän järjestämiseen. Keskeisiä keinoja ovat rokotukset, seulontatutkimukset, tartuntatautien torjunta, ympäristöterveys ja työterveys sekä terveellisten elämäntapojen edistäminen. Lisäksi huomioidaan sosiaaliset ja taloudelliset tekijät sekä elinympäristön vaikutukset terveyteen.

Kunnat, valtiolliset viranomaiset, terveyskeskukset, oppilaitokset ja järjestöt tuottavat ja koordinoivat yleisterveyden toimia. Kansainväliset elimet kuten Maailman terveysjärjestö (WHO) sekä eurooppalaiset poliittiset aloitteet ohjaavat toimintaa. Lainsäädäntö säätelee muun muassa rokotuksia, ympäristöterveyttä ja terveydenhuoltopalveluita.

Esimerkkejä yleisterveyden ohjelmista ovat rokotuskampanjat, väestötason sairauksien ehkäisy, raskauden ja varhaisen lapsuuden terveyden tukeminen sekä mielenterveys- ja päihdehaittojen ehkäisy. Väestön terveyttä seurataan tilastoilla kuten elinajanodotteella, sairauksien ilmaantuvuudella ja terveiden elinvuosien määrällä. Yleisterveyden periaatteet tukevat yhteiskunnan hyvinvointia ja kestävää terveydenhoitoa.