yksijuosteisista

Yksijuosteisista tarkoittaa sitä, että kyseessä on yksi polynukleotidiketju, toisin kuin kaksijuosteinen molekyyli, jossa kaksi toisilleen komplementaarista ketjua ovat kiinni. Termiä käytetään erityisesti nukleiinihappojen yhteydessä: yksijuosteinen DNA (ssDNA) ja yksijuosteinen RNA (ssRNA).

Yksijuosteiset nucleiinihapot esiintyvät sekä luonnossa että laboratoriossa. Luontaisesti ssRNA on yleinen genominen tai väliaikainen muoto monissa viruksissa sekä monien solujen säätely-RNA:na. DNA:sta tunnetumpi kaksijuosteinen minti voi muodostua yksijuosteisina vaiheina replikaation ja DNA-korjauksen aikana. Lisäksi tietyt virusgenomit voivat olla kokonaan ssDNA- tai ssRNA-muodossa.

Rakenteelta yksijuosteiset nucleiinihapot voivat muodostaa intramolekulaarisia rakenteita, kuten hairpin- ja pseudoketjuja, mikä antaa niille toiminnallisia rakenteita. Ne ovat usein vähemmän stabiileja kuin kaksijuosteiset molekyylit, ja niiden stabiliteetti riippuu lämpötilasta, suolatekijöistä ja sekvenssistä. Niiden herkkyys hajoamiselle ja denaturoitumiselle vaikuttaa sekä biologisiin että teknisiin konteksteihin.

Käytännössä yksijuosteisia DNA- tai RNA-molekyylejä hyödynnetään monin tavoin laboratoriossa ja bioteknologiassa: hybridisaatioissa, kohdesidonnaisissa kokeissa, sekvensoinnissa sekä apteerien ja opas-RNA:iden (gRNA) suunnittelussa. Niiden tutkiminen auttaa ymmärtämään geneettisten ilmentymien säätelyä sekä virusten genomien rakennetta.