yksijuosteinen

Yksijuosteinen tarkoittaa sitä, että molekyylillä on vain yksi juosteinen rakennetta. Tämä on yleisintä RNA:lle, jonka solussa esiintyminen on yleensä yksijuosteista. Myös DNA voi olla yksijuosteista joillakin viruksilla tai tietyissä soluissa replikaation sekä transkriptioiden aikana muodostuvien tilojen kautta.

Rakenne ja ominaisuudet: Ilman toista juostetta yksijuosteiset nukleiinihapot voivat muodostaa intramolekulaarisia rakenteita, kuten hairpinoja tai silmukoita. Rakenteen muodostuminen sekä vakaus riippuvat sekvenssistä, lämpötilasta ja suolaympäristöstä. RNA on yleisesti herkempi hydrolyysille kuin DNA johtuen sen 2'-hydroksyyliryhmästä.

Stabiilisuus ja toiminta: Yksijuosteiset molekyylit ovat tavallisesti vähemmän stabiileja kuin kaksijuosteiset vastineensa, ja ne hajotettavuus sekä entsymaattinen hajoaminen ovat suurempia. Ne voivat kuitenkin toimia väliaikaisina tiloina solussa sekä muodostaa spesifisiä sitoutumismopeita kohdesekvensseihin.

Merkitys ja sovellukset: Yksijuosteisia oligo-nukleiinihappoja käytetään laajasti biotekniikassa ja diagnostiikassa. Niitä hyödynnetään primereina PCR:ssä, propeina ja tutkimuksessa erilaisten hybridisaatio- ja säätelytutkimusten kohteena. Myös aptamereina sekä antisense-oligonukleotideina käytetään sekä DNA- että RNA- muodossa. Lisäksi monissa viruksissa ja genomien säätelyssä yksijuosteinen rakenne on keskeinen osa funktionaalisuutta.