Yksijuosteisia

Yksijuosteisia tarkoittaa molekyylejä, jotka koostuvat yhdestä polynukleotidiketjusta ilman toisiaan täydellisesti komplementaarista ketjua. Tyypillisiä esimerkkejä ovat yksijuosteinen DNA (ssDNA) ja yksijuosteinen RNA (ssRNA).

Rakenne ja vakaus: Koska emäparit eivät ole sidoksissa toisissaan kuten kaksijuosteisessa DNA:ssa, yksijuosteiset nucleic acids eivät yleensä muodosta pitkäaikaista kaksijuosteista helixia. Ne voivat kuitenkin taipua ja muodostaa sisäisiä rakenteita, kuten hiusjuuria ja pseudokiertäisiä rakenteita. Rakenteen syntyyn vaikuttavat olosuhteet, kuten lämpötila, suolapitoisuus ja emästen GC-sisältö.

Biologinen merkitys ja sovellukset: Yksijuosteisia molekyylejä esiintyy sekä luonnossa että viruksilla. Joillakin viruksilla on yksijuosteinen genomi, mikä vaikuttaa niiden replikaatioon ja ilmaisun säätelyyn. Laboratoriossa yksijuosteisia käytetään primer- ja koeteina sekä diagnostiikassa ja molekyylibiologiassa. Niitä hyödynnetään myös antisense- ja RNAi-teknologioissa sekä erilaisten sekvensointi- ja hybridisaatio-ohjelmien työvälineinä.

Tuotanto ja käsittely: yksijuosteiset voidaan valmistaa kemiallisesti synteettisinä oligonucléotideina tai denaturoimalla dsDNA:ta saadaan yksijuosteinen muoto tutkimus- ja diagnostistarkoituksiin. Niiden käyttö ja tutkimus kattaa laajan kirjon biokemiallisia ja molekyylibiologisia menetelmiä.