yhteiskollektorikytkennässä

Yhteiskollektorikytkennässä viittaa sähkötekniikassa yleiseen kytkentätapaan, jossa useita komponentteja tai piirejä on liitetty yhteiseen kollektoriin. Tämä termi on yleisimmin käytetty puolijohdekomponenttien, erityisesti bipolaaritransistorien, yhteydessä.

Bipolaaritransistorin yhteiskollektorikytkentä, jota kutsutaan myös emitteriseuraajaksi, on yksi kolmesta peruskytkennästä. Tässä kytkennässä ulostulo otetaan emitteriltä, ja sekä tulo että ulostulo jakavat yhteisen kollektorin. Tämän kytkennän merkittävin ominaisuus on sen kyky tarjota korkea jännitevahvistus, joka on lähellä yhtä, mutta sen virranvahvistus on merkittävä. Tämä tekee siitä erinomaisen puskurivahvistimen, joka voi muuttaa korkeaimpedanssisen signaalin matalaimpedanssiseksi ulostuloksi ilman merkittävää signaalihäviötä.

Yhteiskollektorikytkentää käytetään usein sovelluksissa, joissa tarvitaan kykyä ohjata kuormaa, jolla on alhainen impedanssi, tai missä halutaan parantaa piirin kykyä ajaa muita piirejä tai laitteita. Sen lineaarisuus ja kyky tarjota pieni lähtöimpedanssi tekevät siitä hyödyllisen muun muassa äänivahvistimien ja virtalähteiden lähtöasteissa. Vaikka se ei tarjoa jännitevahvistusta, sen virranvahvistusominaisuudet ovat keskeisiä monissa elektronisissa järjestelmissä.