väkivaltaan

Väkivalta on tarkoituksellista haittaa aiheuttavaa toimintaa tai uhkaa, jolla toinen ihminen tai ryhmä kohdataan fyysisesti, psyykkisesti, seksuaalisesti tai taloudellisesti. Välineellisesti väkivalta voi ilmetä sekä suorana teon että kontrollin, pelottelun ja syrjinnän muodossa. Nykytieteen ja lainsäädännön yhteydessä väkivalta jaetaan tavallisesti useisiin muotoihin: fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen ja taloudellinen väkivalta. Lisäksi puhutaan rakenteellisesta väkivallasta, jossa yhteiskunnan rakenteet epätasaisesti jakavat valtaa, resursseja tai mahdollisuuksia. Sukupuoleen perustuva väkivalta on laaja kansainvälinen ongelma.

Taustatekijöitä ovat valtasuhteet, perhetaustat, stressi, päihteet sekä köyhyys ja lapsuuden kokemukset. Konfliktit sekä sosiaalisen tuen puute voivat lisätä väkivallan riskiä. Ehkäisy edellyttää sekä yksilö- että yhteiskunnallisia toimia: koulutusta, tukipalveluita, turvallisuutta ja rakenteellisten epäkohtien korjaamista.

Väkivallan vaikutukset ulottuvat fyysisiin vammoihin, traumaan, mielenterveys- ja hyvinvointivaikutuksiin sekä lasten kehitykseen ja yhteiskunnan turvallisuuden tunteeseen. Se loukkaa perusihmisoikeuksia ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia yksilöille sekä yhteisöille.

Lainsäädäntö ja politiikka: monissa maissa, mukaan lukien Suomi, väkivalta käsitellään rikoslaissa ja siihen voidaan puuttua sekä rikosoikeudellisesti että suojelutoimin. Tukipalvelut, kriisikeskukset ja neuvonta auttavat uhreja, ja turvapaikat ovat tärkeä osa suojelua. Yhteiskunnallinen toiminta painottaa varhaista tunnistusta, ehkäisyä ja luotettavaa tukea.