vuorokausirytmeistä

Vuorokausirytmit ovat noin 24 tunnin pituisia biologisia syklejä, jotka säätelevät unta, valvetta, hormonieritystä, ruuansulatusta ja muita fysiologisia toimintoja. Niitä esiintyy ihmisillä, eläimillä, kasveilla ja useilla mikro-organismeilla. Vuorokausirytmien perusyksikkönä pidetään endogeenistä kellojärjestelmää, joka tuottaa sisäisen rytmin myös vallitsevista ympäristöolosuhteista riippumatta.

Ihmisen keskuskello sijaitsee hypotalamuksessa supraakiasmaattisessa tumakkeessa (SCN). SCN koordinoi myös ääreiskelloja eri elimissä, ja sen toiminta perustuu geenien välisiin palautesilmukoihin. Valo on voimakkain aikamerkki (zeitgeber), joka synkronoi SCN:n ympäristön valo‑pimeä‑sykliin; käpyrauhanen vapauttaa melatoniinia pimeyden lisääntyessä, mikä edistää unta.

Vuorokausirytmihäiriöitä ovat esimerkiksi jet lag, vuorotyöhön liittyvät unihäiriöt, viivästynyt tai edistynyt univaiheen häiriö ja non-24-syndrooma. Pitkittynyt rytmihäiriö voi lisätä riskiä metabolisille, kardiovaskulaarisille ja mielenterveydellisille ongelmille. Tutkimuksessa mitataan rytmejä esimerkiksi aktigrafialla, ruumiinlämmöllä ja melatoniinin dim-light onset -ajalla.

Hoitoissa käytetään valohoitoa, melatoniinilisää, unihygieniaa ja ajoitettua ruokailua tai lääkkeitä rytmin siirtämiseksi. Ymmärrys vuorokausirytmeistä on tärkeää terveydenhuollossa, työelämän järjestelyissä ja yleisessä hyvinvoinnissa.