vokaalivaihtoehtoja

Vokaalivaihtoehtoja, tai vokaalivaihteluita, ovat äänteellisiä vaihteluita, joissa sanan vokaalit muuttuvat riippuen morfologisesta kontekstista tai sanan taivutuksesta ja yhdistymisestä muuhun rakenteeseen. Ilmiö esiintyy monissa kielissä ja sitä tarkastellaan yleisesti apofonian (apophony) käsitteen alla. Vokaalivaihtelut voivat olla säännöllisiä tai epäsäännöllisiä ja ne vaikuttavat sekä juuren että siitä riippuvien liitteiden vokaaleihin.

Ablautti eli sisäinen vokaalivaihto tarkoittaa sitä, että sanan sisäinen vokaali muuttuu eri muodoissa. Esimerkkejä ovat englannin vahvojen verbien muodot sing–sang–sung, ring–rang–rung sekä foot–feet. Umlaut on toinen muutos, jossa juurivokaali muuttuu seuraavan taivutuksen vaikutuksesta; tunnettuja esimerkkejä ovat saksan Mann → Männer sekä Haus → Häuser, joissa vokaalimuutos näkyy monikon tai adjektiivin yhteydessä.

Vokaaliharmonia on mekanismi, jossa liitteiden vokaalit mukautuvat juuren vokaaleihin siten, että äänteellinen sointu pysyy harmonisena. Tämä ilmiö esiintyy muun muassa turkissa, unkarissa ja muissa kielissä. Suomessakin vokaaliharmonia näkyy siten, että liitteiden vokaaliasettelu pyritään sovittamaan juurien etu- ja takavokaaleihin, mikä vaikuttaa taivutusmuotojen vokaalien muodostukseen.

Yhteenvetona vokaalivaihtoehdot muodostavat tärkeän osan kielen morfologista rakennetta. Ne voivat olla epäsäännöllisiä tai säännöllisiä ja ne vaikuttavat sanaston muodostumiseen sekä äänteelliseen vaihteluun. Apofonian käsite kattaa sekä sisäiset (ablautti) että johtuvat (umlaut) vaihtelut sekä harmonian kaltaiset vokaalimuutokset, ja niitä tutkitaan kielitieteessä kielten rakenteellisen monimuotoisuuden selittämiseksi.