voimalinjajärjestelmiä

Voimalinjajärjestelmiä, tai voimansiirtojärjestelmiä, käytetään moottorin tuottaman pyörimisenergian siirtämiseen ajoneuvon pyöriin. Nämä järjestelmät ovat olennainen osa polttomoottori- ja sähköajoneuvoja, ja niiden tarkoituksena on välittää vääntömomentti tehokkaasti ja säädettävästi.

Perinteisissä polttomoottoriajoneuvoissa voimalinjajärjestelmä koostuu tyypillisesti kytkimestä tai momentinmuuntajasta, vaihteistosta, käyttöakselista, tasauspyörästöstä ja vetopyörien akseleista. Kytkin tai momentinmuuntaja yhdistää ja irrottaa moottorin vaihteistosta. Vaihteisto säätää moottorin kierrosluvun ja pyörimisnopeuden suhdetta, mahdollistaen ajoneuvon liikkumisen eri nopeuksilla ja kuormituksilla. Käyttöakseli siirtää voiman vaihteistosta tasauspyörästöön, joka puolestaan jakaa voiman vetäville pyörille, sallien niiden pyöriä eri nopeuksilla kaarteissa.

Sähköajoneuvoissa voimalinjajärjestelmät ovat usein yksinkertaisempia. Sähkömoottorit tuottavat suuren vääntömomentin laajalla kierroslukualueella, mikä usein eliminoi tarpeen monivaihteiselle vaihteistolle. Tällöin järjestelmä voi koostua yhdestä tai useammasta sähkömoottorista, kiinteävälityksellisestä vaihteistosta (usein yksi vaihde) ja voimansiirrosta pyöriin. Sähkömoottoreiden tarkka säätö mahdollistaa tehokkaan ja sulavan voimansiirron.

Voimalinjajärjestelmien suunnittelussa keskeisiä tekijöitä ovat tehokkuus, luotettavuus, paino, koko ja kustannukset. Valittu voimalinjatyyppi vaikuttaa merkittävästi ajoneuvon suorituskykyyn, polttoaineen- tai energiankulutukseen ja ajettavuuteen.