virtsarakkosyövät

Virtsarakkosyöpä viittaa syöpään, joka alkaa virtsarakon kudoksessa. Se on yksi yleisimmistä syöpätyypeistä miehillä ja naisilla, vaikka se onkin huomattavasti yleisempi miehillä. Yleisin virtsarakkosyövän tyyppi on uroteelisyöpä, joka kehittyy uroteelisoluissa, virtsarakon sisäpuolta verhoavissa soluissa. Tämän syövän kehittyminen voi liittyä useisiin riskitekijöihin. Tupakointi on merkittävin tunnistettu riskitekijä, ja altistuminen tietyille kemikaaleille, kuten aromaattisille amiineille, voi myös lisätä riskiä. Tietyt krooniset virtsarakon tulehdukset ja virtsarakon kivet on myös yhdistetty kohonneeseen riskiin.

Oireet voivat vaihdella, mutta yleisin ja varhaisin merkki on veri virtsassa, jota kutsutaan hematuriaksi. Tämä veri voi olla näkyvää tai havaittavissa vain mikroskooppisessa tutkimuksessa. Muita mahdollisia oireita ovat toistuva virtsaamistarve, kipu tai polttava tunne virtsatessa ja vaikeus virtsata. Joskus virtsarakkosyöpä voi edetä ilman selkeitä oireita.

Diagnoosiin kuuluu tyypillisesti virtsan tutkiminen syöpäsolujen varalta ja kuvantamistutkimukset, kuten ultraääni tai tietokonetomografia (TT). Virtsarakon tähystys, eli kystoskopia, jossa ohut, joustava putki virtsarakkoon viedään virtsaputken kautta, on keskeinen diagnostinen toimenpide. Tähystyksen yhteydessä voidaan ottaa kudosnäytteitä (biopsia) tarkempaa analyysiä varten. Hoito riippuu syövän levinneisyydestä ja tyypistä. Pintakudoksen syöpiä voidaan hoitaa virtsarakon sisäisellä kemoterapialla tai immunoterapialla. Laajemmin levinneitä syöpiä voidaan hoitaa leikkauksella, sädehoidolla ja systeemisen kemoterapian avulla. Varhainen diagnoosi ja hoito parantavat ennustetta merkittävästi.